Osallistuin mielenkiinnolla NLP-yhdistyksen aamiaistilaisuuteen torstaina 5.4, jossa muutoksen ja ajan pyörteisiin meidät kuulijat ohjasivat Maaretta Tukiainen ja Marja-Leena Savimäki. Itselläni NLP-tausta rajoittuu muutamaan lyhytkurssiin, joten käsitetasolla asia oli tuttua ja aamiaistilaisuudessa pääsin sukeltamaan harjoitusten avulla syvemmälle NLP:n saloihin. Maaretta Tukiainen johdatteli osallistujat kokemuksellisen prosessin kautta onnistuneen muutoksen kolmen askeleen kautta. Osallistujat saivat pohtia omaa käynnissä olevaa muutosprosessiaan ja siihen sitoutumistaan ensin itse ja sen jälkeen parin kanssa harjoituksissa. Muutos on aina olemassa oleva, matka -metaforaankin kätketty mahdollisuus.
Muutokselle voi sanoa reippaasti kyllä, harpata mukavuusalueensa ulkopuolelle ja kaaosalueen kautta taikasektorille, jossa ihmeet tapahtuvat ja asiat nähdään uudessa horisontissa. Tai sitten voi luoda itsensä ympärille häkin uskottelemalla, että muutos ei ole mahdollista syystä tai toisesta. Ja tästä johtuen häkin kaltereiden rakosista voi surkeana kurkistella ulkopuolella olevaa houkuttelevaa maailmaan mahdollisuuksineen, jotka on sulkenut itse itsensä ulottumattomiin.
Muutoksen tuunaamiseksi itselleen sopivaan muotoon ja mittakaavaan kannattaa siis panostaa! Kun ihminen on saanut mielensä työskentelemään niiden asioiden parissa, joihin itse voi vaikuttaa ja joista on valmis päästämään irti antaen tilaa uudelle, on muutos helpompaa ja jopa nautinnollista. Tilaisuudessa tyhjensimme yhdessä tunnerepusta muutosta estävät asiat ja päätimme keskittyä tekemään sitä, mitä kohtaan tunnemme intohimoa. Monesti muutos saattaa pelottaa, mutta rohkeutta on kulkea kohden muutosta pelosta huolimatta. Vanha totuus pitää tässäkin paikkansa: pelon takana kun yleensä on jokin timanttinen oivallus ja aarre, joka vain odottaa löytäjäänsä.
Marja-Leena Savimäki ohjasi osallistujat tarkastelemaan ajan erilaista kokemista ja sen merkitystä persoonallisuuteen sekä vuorovaikutustilanteisiin. Yksi aamun suuria oivalluksia itselleni oli erilaisen aikakäsityksen ymmärtäminen suhteessa omaan lapseen ja puolisoon. Erilainen ymmärrys siitä, mitä ”ihan kohta” tarkoittaa, on nostanut useamman kerran kulmat kurttuun arjen keskellä. Jatkossa kontakti toiseen on helpompi säilyttää, kun pystyy elämään yhteisesti ymmärretyssä aikakäsityksessä. Varsinkin lapselle ajankulun ja tulevaisuuden tapahtumien ääneen sanoittaminen etukäteen on noussut arvoon arvaamattomaan, kun ymmärsin erilaisen ajanhahmotustapamme aiheuttamat hankaukset siirtymätilanteissa. Savimäki käsitteli myös menneisyyden muutosprosessia NLP:n näkökulmasta: hänen ajatuksensa siitä, että ihminen reagoi aina kokemuksen merkitykseen itse tapahtuman sijaan on helppo samastua. Uuden merkityksen antaminen menneille tapahtumille antaa mahdollisuuden onnistuneelle muutosprosessille. Tähän armolliseen ajatukseen on hyvä lopettaa.
Kirjoittaja Maarit Pulju
Kuvassa Maaretta Tukiainen
Kuva Juha Asunmaa
